4.1.2024

Terassialueen kasvit 2023

Muistiin kesälle 2024

  • Terassi: Vaihda muutama kivi terassilta ja lisää talon lähikulman muovisäkistä turveseosta ja lisää siihen sammalta. Hio kannen yksi koholla oleva reuna?
  • Palauta keltaiset kevätkukkijat raparperin luota.
  • Lisää talon sivustalta ainakin limen väriset kukat.
  • Kaukasian pitkäpalkoa kaipaan jonnekin.
  • Seppelvarpu autotallin luiskan reunalle? Leviääkö?
  • Liljoja taakse, keskikohdan vasemmalle puolelle.
  • Siirrä tarvittaessa eteen palava rakkaus (muitakin?) säleikön terassin puolelle.
  • Jouluruusu pihaoven kukkapenkissä: Jos ei lunta, arvostaisi talvisuojausta.

Terassikasveja 2022-2023

  • Ruovedeltä ostin neljä sininataa, vanhan sininatan jaoin kolmeksi.
  • Barkholtin taimisto
    • Kaksi kevätatsaleaa: Rhododenrdon canadense Fraseri (0,8-1.2. m, I-III (IV)
    • Grönlannin hanhikki, valkoinen (A. Potentilla tridentata Nuuk)
    • Kiinanjaloangervo, vaaleanpunainen (Astilbe chinensis Visions)
    • Punakissankäpälä, viininpunainen (Antennaria dioica Rubra)
    • Nukkapähkämö, lila (Stachys bysantina Silver Carper)
  • Pinsiön taimisto
    • Syyshortensia: Hydrangea paniculata 'Limelight' (I-III, A-Pv, K 1,5-2 m, leveys 1,5 m, kukkii elo-loka)
    • Lumikärhö Clematis 'Paul Farges' ('Summer Show') (I-III, A-Pv, K 3-7 m, myös maanpeitteeksi, kukkii juhannuksesta jopa lokakuulle)
    • Rauniokilkka (2 kpl tarjouskorista)
  • Plantagen
    • Isopäivänkakkara (Leucantheum x superbum Ooh La Lagmade
  • Muualta siirrettyjä

Muu rakentaminen 2023

  • Kaksi kärryllistä multaa Sepelisammosta terassin vierustan kasveille.
  • Löysin ostettavaksi vanhoja reikäkiviä naapurista ja oikaisin kivimuurin.

3.1.2024

Rakennutin terassin kesällä 2022

Rakennutin pitkään haaveilemani terassin loppukesästä 2022, mutta kuva alla on viime kesältä 2023, jolloin kasvillisuus ympärillä on jo istutettu, joskin osin varsin pientä. Idea puuterassista ja rinnalla olevasta pyöreästä liuskekiviterassista syntyi Maaret Järvisen kanssa jo monta vuotta sitten (lue lisää puutarhasuunnittelijan käynnistä). Tähän ratkaisuun olen erittäin tyytyväinen. Harmillista on vain, että hänen suosittelema rakentaja ei terassia ehtinyt tekemään. 

Hoito-ohjeita lehtikuuselle (Puutoimi

  • Tikkuuntuessa laudan suuntainen pinnan hiominen 180 karkeuden hiomapaperilla.
  • Kestää lahoamatta noin 20-30 vuotta maasta irti asennettuna.
  • Tiheänä puuna Siperian lehtikuuseen olisi suositeltavaa porata esireiät ennen ruuvaamista halkeilun estämiseksi, erityisesti laudan päätyjä kiinnittäessä. Käytä uppokantaisia A2-luokan ruostumattomia ruuveja. 
  • Kattamattomien terassien asennuksessa tulisi käyttää vähintään 8 mm rakoa (145 mm leveälle laudalle). 

Valokuva 21.6.2023

Nyt vasta projektista tänne blogiin kerron, sillä siinä syntyi rumaa jälkeä. Itse terassi on toki ihana, mutta vaatii melko suurta korjausta vielä. Terassilankut ovat osin aivan kiinni toisissaan, siis edes paperi ei väliin mahdu, Koska ne ovat liian tiheässä, lautojen reunat ovat nousseet ylös, kun eivät sivulle mahdu sään mukaan elämään. Osan kivistä olen jo vaihtanut, osa sitä vielä odottaa. Oriveden mustan lisäksi terassissa on yksi ruosteinen sisu-kivi. Lisäksi pari kiveä on aivan kauttaaltaan naarmuilla. Kivien asettelukaan ei ole ammattimaisesti tehty, mutta kaikkea tuskin viitsin uusiksi tehdä. Siivoukset ja nurmikon uudelleen istutuksetkin tein pääosin itse, vaikka ne minulle tarjouksessa luvattiin. 

Hyväksyin saamani tarjouksen 5150 € sekä lehtikuusilaudat 727,72 € ja liuskekivet. Maksoin muutaman lisätyön, mutta lopullisen laskun kohdalla yrittäjä - jonka nimeä en halua julkisesti mainita - heittäytyi todella ilkeäksi ja valehteli ihan pokkana ja tekaisi lisälaskuja, jotka selvisivät vasta sovitteluprosessin myötä. Toista tuhatta maksoin lopulta ylimääräistä, mutta pahinta oli käyttää prosessiin muutama viikko työ-/loma-aikaa. Järkyttävä stressi, viha, suuttumus, turhautuminen - ja ennen kaikkea petetyksi tulemisen fiilis. 

Kuvitelkaa, että yrittäjä rakentaessaan lupaa korjata mahdolliset virheet ja lupaa istuttaa ympärille nurmikon, siivota jälkensä jne. Kun sitten haluat muutamasta korjauksesta neuvotella sekä toteat ulkopuoliselle laskutusta hoitavalle taholle, että lasku ei vastaa sovittua, saat vastaasi viharyöpyn, haukkumisia, uhkailuja jne. Kertaakaan yrittäjä ei edes tullut näitä puutteita ja virheitä katsomaan. Ainoa viesti (jopa puolille öin jatkuneissa haukkumisviesteissä) oli, että maksa, tai hän vie asian käräjäoikeuteen. 

Sovittelun jälkeen maksoin osan ylimääräisistä kuluista. Kokonaishinta oli 8313,52 €, mikä ei sisällä kasveja. Kivet ja laudat jäivät ensi kesään itse korjattaviksi. Siihen menee vielä useampi päivä ja muutama satanen. Huokaus! Tämän verran jaan tänne, nyt yritän unohtaa koko asian.

28.7.2023

Lontoon Kew Gardens

Olen käynyt monta kertaa Lontoossa BETT-opetusteknologiamessuilla tammikuussa. Nyt tapahtuma järjestettiin riemukseni maaliskuun viimeisellä viikolla, joten sain mahdollisuuden tutustua myös puutarhoihin. Sää vaihteli noin 9-16 asteen välillä ja oli pääosin pilvinen, monena päivänä satoi, mutta auringon pilkistäessä oli jo varsin lämmintä. Sään vuoksi vaihdoin kahden päivän ohjelman päittäin, vaikka se tarkoitti lyhyempää aikaa puutarhalle, vain viittä tuntia. Toisesta päivästä kerroin aiemmassa kirjoituksessa Lontoon parlamentin kautta puutarhamuseoon.

Kew Gardens Lontoon länsireunalla lähellä Heathrown lentokenttää on yli sadan hehtaarin kasvitieteellinen puutarha ja UNESCOn maailmanperintökohde, mistä löytyy yli 50 000 elävää kasvia. Se on perustettu jo 1761 ja jo vuosisadan lopulla sieltä lähdettiin hakemaan kasveja eri puolille maailmaa. Kew’n kasvikokoelmaa lienee maailman laajin. Siellä työskentelee muun muassa noin 120 puutarhuria ja 240 tukijaa sekä useita opettajia, jotka ottavat vastaan koululaisryhmiä ja vetävät niille opetussuunnitelman mukaisia sisältöjä.

Puutarhassa on päivittäin maksuttomia opastettuja kierroksia ja sellaiselle kannatti osallistua osana vierailua. Varhain keväällä ulkona kukkivat narsissit ja jonkin verran kaupungille on istutettu mm. esikkoja. Kirsikkapuut ja mangoldiat kukkivat upeasti, samoin monet pensaat. Puissa ei vielä ole lehtiä, mutta nurmikko on vihreää, pellot oraalla ja ikivihreät puksipuut ja monet perennat tuovat jo vihreyttä.

Kew Garden oli jo kokonsa puolesta nähtävyys eikä viisi tuntia riittänyt kuin osaan puutarhasta. Tänne olisi hienoa päästä uudelleen kesäkuussa. Ehdin nähdä mm. japanilaisen puutarhan ja sen vieressä olevat pagodin, kiivetä 18 metrin korkeudessa olevalle polulle ja kiertää kaikki kasvihuoneet.
  • Kew on tärkeä osa Millennium Seed Bank -siemenpankkia, mistä löytyy jo 27 % maailman lajeista. Se on perustettu paitsi lajikatoa vastaan, myös palvelemaan mm. tutkimusta, ruokateollisuutta ja hajuvesiteollisuutta. 
  • Lontoon yleisin puu on puistoplataani, joka kasvaa 35 metriseksi ja elää useita satoja vuosia. Se sopii suurkaupunkeihin, sillä se kestää hyvin saasteita (lue lisää ja katso kuvat englanniksi tai suomeksi).
  • Toiseksi vierailtavaksi puistoksi opas suositteli Chelsea Physic Gardenia hieman lähempänä keskustaa, myöskin kaupungin länsipuolella. 

Kaksi nähtävyyttä nostaisin puutarhasta yli muiden: upeasti kukkivat mangoldiat ja bonsai-puut. 

Mangoldia kukkii

Bonsai-puita

Japanilainen puutarha

Marianne North Gallery esitettelee yli 800 upeaa maalausta kasveista eri puolilta maailmaa. 

Temperate House eli lauhkean vyöhykkeen kasvien kasvihuone, jonka edessä kukkivat kirsikkapuut.

Temperate House on maailman suurin kasvihuone. Kasvihuone avattiin muutama vuosi sitten kunnostettuna, kun siihen oli vaihdettu mm. 15 000 uutta lasiruutua. 

Palm House eli palmuhuone rakennettiin jo vuosina 1844–1848.

Ulkona kukkivat esikot ja sipulikukat

Lähikuva Australian kasvihuoneen kukkasesta.

Lähikuva Australian kasvihuoneen kukkasesta.

Lähikuva Australian kasvihuoneen kukkasesta.

Tutustu kartasta myös muihin tietyistä kohteista kertoviin blogipostauksiin. Vihreällä merkityt löytyvät tästä blogista. Tältä Lontoon matkalta kertoo 

Kivimuurin oikaisu

Puolison lempivalitusaiheita on ollut pohjakerroksen luiskan kiveys, mikä on vuosikymmenten aikana valunut niin, että ovi hädin tuskin mahtuu kiinni. Tämä onkin niitä ainoita pihahommia, jotka on tehty ensi sijassa puolison toiveesta.

Korjausta oli suunniteltu pitkään ja lisäkiviä hankin jo viime kesänä. Niitä jäi yli, joten ota yhteyttä, jos sinulla on sellaisille tarvetta. Nyt heinäkuun lopulla tein korjausurakan eli otin kaikki kivet pois ja asettelin ne uudelleen. Maan ja kivien väliin laitoin kivituhkaa niin paljon kuin sitä edellisestä rakennusprojektista oli jäänyt. Urakka kesti kaksi päivää ja tein sen puolison jo ollessa töissä, minun jatkaessa lomaa. Tälläisille isommille siivous- ja korjausurakoille kesäloman loppuosa on parasta aikaa. Tosin matot ovat vielä pesemättä, samoin ikkunat, mehumaijallekin olisi käyttöä...

Alla kuvia ennen ja jälkeen. Vähän jännittää, mitä talvi rakennelmille tekee, sillä kunnon perustusten tekeminen savimaalle olisi ollut turhan iso homma eikä olisi onnistunut ilman koneita. Entinenkin luiska kesti riittävän hyvin oletettavasti 80 vuotta, joten eiköhän tämäkin kohtuullisen ajan kestä. Toiselta puolen löysin puisia, toiselta metallisia tukirakenteita maasta. 

Kuvat ennen korjausta



Vuosikymmenet olivat valuttaneet muuria alas, joten oven sulkeminen ei kauaa olisi onnistunut ilman korjausurakkaa.

Kuvat jälkeen. Pyrin säästämään muurille levinneet kasvit mahdollisimman hyvin, samoin kulkuväylän reunalla kasvavat metsämansikat. Samalla vähän korotin muuria, sillä molempien yläpuolella olevat kukkapenkit laskivat kovasti muuria kohti. Kadun puolen muurille jätin muutaman reikäkiven noin puoli metriä muurista rajaukseksi ja tueksi, jotta maa ei niin paljoa valuisi kohti muuria.



13.6.2023

Puutarhaseuran taimipäivä

Jo perinteiseen tapaan Tampereen puutarhaseura järjesti kesäkuisen taimipäivän Citymarketin pihalla. Myyjinä oli niin harrastajia kuin taimitarhoja, jotka olivat tuoneet mukanaan myös erikoisuuksia ja niitä olisi saanut myös tilata etukäteen.

Tällaista tarttui mukaani kevään Viherpiha-lehtien lisäksi. 

  • Kirsikkatomaatti Tiny tom (varkaita ei tarvitse poistaa)
  • Anis-iisoppi, sininen
    • Niminä myös yrtti-iiso, Pohjoisamerikanminttu, Intianminttu
    • Makea maustekahvi, lehdistä teetä, kukat syötäviä koristeita
    • Jos talvehtii, leikkaa keväällä alas.
    • Kukkii vasta loppukesästä, mutta pitkään ja koristeellisena. Kukkiakseen hyvin vaatii aurinkoisen ja suojaisan paikan.
  • Euroopan alppitähti eli Edelweiss, Leontopodium alpinum 'Zugspitze' 
    • A, hiekkapitoinen maa, kork. 20 cm
  • Englanninpensaskuisma, Hypericum androsaemum, keltainen 
    • A/Pv, kuiva kasvupaikka. Vain juuristo säilyy talven yli, kork. 30-70 cm.
  • Sinikatana, Catananche caerulea, sininen
    • A, hiekkapitoinen maa, kork. 50-60 cm, istutustväli 40-50 cm
  • Jalokello, Platycodon grandifiorus 'Shell Pink', vaal.pun (3 kpl, lehtien kärjet punertavat)
    • A/Pv, hiekkapitoinen maa, kork. 20-60, istutusväli 30 cm
  • Idänvarjohiippa, Epimedium grandiflorum 'Rese Queen' (lime-lehdet, hentoiset varret)
    • kork. 15-30 cm, PV/V, pihaoven kukkapenkissä

10.4.2023

Lontoon parlamentin kautta puutarhamuseoon

Olin Lontoossa työmatkalla maaliskuun viimeisen viikon, mutta ehdin vähän pitää vapaatakin. Yhtenä päivänä kävelin hotellilta puutarhamuseoon, jonka olin löytänyt edellisellä Lontoon matkalla, mutta en tuolloin ehtinyt siellä vierailla. Matkan varrella oli parlamenttitalo, jonne pääsin yllättäen kuuntelemaan alahuoneen istuntoa. Edellisenä päivänä kävin Kew Gardensissa, josta kerron myöhemmin.

Lontoon parlamenttitalossa alahuoneen väittelyä kuuntelemassa

Olin aiemmin selvittänyt mahdollisuutta vierailla uusgoottilaisessa parlamenttitalossa eli Westminsterin palatsissa, mutta se onnistui tuolloin vain oman edustajan kautta - eli ei onnistuisi ulkomaalaisilta. Nyt ohi kulkiessani kysäisin vierailumahdollisuudesta ja yllätykseni minut toivotettiin tervetulleeksi. Pahoiteltiin, että opastettuja kierroksia ei juuri tuona päivä ollut enkä näkisi kuin pienen osan rakennuksesta, mutta alahuoneen keskustelu oli juuri alkamassa ja sitä pääsisin seuraamaan.

Se olikin mielenkiintoista ja puolisen tuntia keskustelua kuuntelin. Aiheena oli "strip searching of children". Hetken kesti, että ymmärsin sen tarkoittavan alaikäisten ruumiintarkastuksia. Alahuoneessa ei saanut valokuvata, mutta alla muutama kuva parlamenttitalosta. 

Jonotin vartin pääsyä alahuoneeseen ja sillä aikaa meille lyhyesti esiteltiin taloa. Tiesin, että alahuoneen jäsenet valitaan parlamenttivaaleissa. Nyt opin, että ylähuone ei olekaan vain tiettyjen yläluokkaan syntyneiden vallassa, vaan sen jäsenet koostuvat kolmesta ryhmästä: päärit eli ylhäisaatelisto, kirkolliset edustajat ja kutsutut jäsenet, jotka ovat eri alojen edustajia ja asiantuntijoita sekä kokemusasiantuntijoita. Iso-Britannia on Iranin tai Irakin ohella ainoa maa, missä kirkolla on edustus valtion ylimmissä elimissä.

Kutsuttuina jäseninä ylähuoneessa on mm. opettajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Sinne on kutsuttu myös sittemmin aateloitu, mutta alun perin kodittomana ja orpona Lontoon kaduilla poika, joka elätti itsensä rikoksilla, kunnes joutui vankilaan. Sieltä vapauduttuaan hän ryhtyi julkisesti kertomaan, millaista on elää Lontoon kaduilla. Hän perusti lehden, mitä kodittomat kautta Britannian myyvät ja on saanut asialle merkittävää julkisuutta perustamansa hyväntekeväisyysjärjestön kautta. 

Parlamenttitalossa on yli tuhat huonetta ja sekä ala- että ylähuone kokoontuvat siellä.
Big Ben on kuvan kellotornin kumiseva kello. 

Westminster Hallin vanhimmat osat ovat vuodelta 1097.
Suurin osa nykyisestä parlamenttitalosta on rakennettu 1800-luvulla.


Lattiassa on lukuisia muistolaattoja.
Etualan laatta kertoo, että kuningatar
Elizabeth II:n arkku oli täällä syksyllä 2022
ennen hautajaisia Windsorissa.
Aloitin vierailun nauttimalla britti-
tyyliin teetä ja skonssin kerman ja hillon
kera parlamenttitalon kahvilassa.


Westminster Hallista siirryttiin kuvan tilaan, joka oli alun perin kirkko ja sen jälkeen parlamentin istuntosali. Molemmilla tilan pitkillä sivuilla on penkit ja keskellä lattiaa näkyi paikka missä sijaitsi puheenjohtajan paikka. Tästä tilasta on peräisin brittiperinne, että puolueet ovat parlamentissa vastakkain, eivät puolikaaressa, kuten suuressa osassa muita parlamentteja.  

Parlamenttitaloa vastapäätä Thamesin toisella rannalla on "The National Covid Memorial Wall", minne jokaiselle pandemiaan kuolleelle on saanut lisätä sydämen. Muuri on pidempi kuin parlamenttitalo. Sen länsipääty on lähellä puutarhamuseota.


Maailman ensimmäinen puutarhanhoidon museo 

Maailman ensimmäinen puutarhanhoidon museo The Garden Museum avattiin Lontooseen vuonna 1977. Se sijaitsee toisella puolen Thamesia kuin parlamenttitalo. Museo oli kiva nähdä, mutta se on varsin pieni ja vaatimaton eikä mikään pakollinen kohde puutarhaharrastajalle. 

Ensivaikutelma oli kuin olisi mennyt satunnaisen suomalaisen kesämökin puutarhavajaan: paljon vanhoja ja ruosteisia työkaluja. Toki mukana oli monenlaista mielenkiintoista kuten puutarhasuunnitelmia ja tarinoita historiasta.

Puutarhureiden koulutus tapahtui Iso-Britanniassa alunperin harjoittelijaksi hakeutumalla. Seuraavassa vaiheessa (journeyman) kuului matkustaa pitkin maata ja työskennellä erilaisissa puutarhoissa. Jos oli onnea, saattoi edetä kasvihuoneen tai keittiöpuutarhan esimieheksi ennen etenemistä pääpuutarhuriksi. The Royal Horticultural Society aloitti puutarhureiden ammatilliset kokeet 1836 ja vuosisadan lopulla alaa saattoi opiskella myös oppilaitoksissa. Vuonna 1989 perustettiin ensimmäinen naisille suunnattu puutarha-alan oppilaitos. 


Hieno havainnollistus porkkanoiden kasvusta, maan päällä ja alla.

Työkalu puutarhasuunnittelun avuksi. Tällaisia museossa oli useita.

Puutarhasuunnittelu on yksi vaativimpia suunnittelun aloja.

15.2.2023

Puutarhaseuran pelargoni-ilta

Kuva: ZaxCon, pixabay.com
Osallistuin eilen Tampereen puutarhaseuran teemailtaan. Puhujana oli Suomen pelargoniyhdistyksen puheenjohtaja Tiina Hiltunen. Hän toimii myös alan yrittäjänä Liedon Pelargonitaivaassa. Hänellä on nykyisin kasvatuksessa 700 erilaista pelargonia, välillä on kuulemma ollut enemmänkin.

Minulla on pitkään ollut pelargoneja, kenelläpä ei? Parhaiten ne talvehtivat verannalla ja olohuoneen ikkunoilla, mutta tilanpuutteen vuoksi osa on pohjakerroksessa eteläikkunalla, mikä on niille liian pimeä tila. Yleensä vuodenvaihteen tienoille osuus hetki, jolloin yksikään pelargoneistani ei kuki. Nyt viime kesän jäljiltä löytyy vielä yksi yhden kukan pelargoni. Sen jälkeen tullee pieni tauko ennen kevään kukinnan alkua. 

Tiina kertoi meille pelargonioiden hoidosta ja vastaili kysymyksiimme. Myynnissä oli kymmeniä erilaisia lajikkeita, joista valitsin itselleni kaksi. Parin viikon päästä ne voi istuttaa 12 cm ruukkuihin.

  • Gay Baby on Pelargoniataivaan kuvauksen mukaan "ensimmäinen tunnettu miniatyyrikokoinen riippapelargoni. Sen löysi ja toi julkisuuteen australialainen Jan Skott vuonna 1959, kun se kasvoi erään kasvihuoneen lattialla. Kasvi tunnettiin ensin nimellä Show Baby, mutta nimi vaihtui myöhemmin Gay Babyksi. Eikä ihme, sillä onhan tämä kasvi varsin iloinen vesseli. Gay Babyn kukat ovat varsin vaatimattomat, kerrotut valkoiset, ja ylimmissä terälehdissä on violetit raidat. Lehdet ovat paksut, tummanvihreät ja kiiltävät. Kasvin nivelvälit ovat erittäin lyhyet ja se kasvaa luonnostaan hyvin tiiviiksi." Ostin taimen etenkin sen kauniiden lehtien vuoksi.
  • Meadowside fancyllä on kauniit lähes limenvihreät lehdet ja vaaleanpunainen kukinto. Ks. Pelargonium oasen -blogin valokuvat.


Tässä muistiin itselleni tärkeimmät opit

  • Talvehtiminen
    • Ei tarvitse kylmää. Jos yli + 5 C, se kasvaa ja tarvitsisi valoa.
    • Viedään usein kylmään, jotta selviäisi valon puutteesta.
    • Neljässä viikossa saa myyntikuntoon, kun antaa nuppujen kehittyä,
  • Pelargonit leikataan perinteisesti Matin päivänä 24.2.
    • Silloin niille on jo kylliksi valoa. Jos ne ovat olleet talven pimeässä ja on muodostunut pitkä roikkoja, kasvi on tuotava ennen leikkuuta kahdeksi viikoksi hyvään valoon.
    • Kun leikkaa rajusti, myös juuristoa on hyvä leikata rajusti. Kun katkoo isoja pääjuuria, ne haarautuvat paremmin ja ovat lähempänä kukkia, jolloin ravinteet ja vesi kulkeutuvat paremmin kukkiin.
    • Kirjavalehtisten valkoiset lehdet voi poistaa, ainakin pienistä taimista.
    • Kun juuria ei näy, ruukku ei ole ollut liian pieni. Ei tarvitse vaihtaa ruukkua joka vuosi.
    • Pelargoni on pienijuurinen. Isoon ruukkuun jää helposti liikaa märkyyttä. Tiina leikkasi noin 30 cm pelargonin ja juuristoa jäi nyrkkini kokoinen paakku. Isompaan jäi ehkä 3 dl. 
  • Multa ja lannoitus
    • Tavallinen läpäisevä multa. Ei niin tarkkaa millaista, mutta ei mitään mustaa multaa, sillä se saa ravinteet kastelun kautta (tai lannoiterakeista).
    • Pinkki lannoite on hyvä, sitä huhtikuusta alkaen tuplasti se määrä, mitä muille kukkasille. Tai jos kahta erilaista, niin toukokuussa tarvitsee typpeä lehtiin ja sen jälkeen kukkiin esim. tomaatti-/marjalannoitetta.
    • Ceramics paakkuuntumaton kissanhiekka ja asbestin tavoin pölyävä perliitti joidenkin suosikkeja. Mutta ei vermikuliittia, sillä kukka haluaa kuivahtaa kasteluiden välissä.
  • Pistokkaat
    • Mieluiten jo puutuneesta ja ei kukkivasta kasvista viimeistään elokuussa. Jos onnistuu kevyesti repäisemään pistokkaan, röpelöstä liittymäkohdasta kasvavat nopeasti juuret.
    • Leikkaa nivelen alapuolelta, sillä siihen kasvavat juuret.
    • Voi juurruttaa mullassa (jos lämmintä) tai lasissa (hitaanpaa).
    • Etenkin hankalilla erikoislajeilla kikkoja kuten antaa nahistua muutaman päivän tai ihan pikkuruisesti vettä lasiin.