Minulla on kokemusta turveharkoista yhden perennapenkin rajaamisen osalta. Keväällä 2011 tein savimaalle uuden perennapenkin ja koska halusin tehdä siitä kohopenkin, tarvitsin reunukset, millä saa vähän nostettua maanpinnan tasoa. Rintamamiestalomme muut kukkapenkit oli tuolloin kaikki rajattu pyöreähköillä luonnon kivillä (ja muovisella reunusnauhalla maan alla), joilla ei kohopenkkiä voi tehdä. Kaupan reunuskivet eivät tuntuneet talon ja puutarhan tyyliin sopivilta, joten päätin kokeilla turveharkkoja
Turveharkkojen asettelu paikoilleen oli helppoa. Otin nurmikon pois niiden alta ja toin siihen vähän hiekkaa. Koska harkot ovat varsin isoja (ja kalliita), sahasin niitä vähän pienemmiksi ja kiinnitin sitten tikuilla maahan. Käytin isoon perennapenkkiin muistaakseni kolme säkkiä, mikä tarkoittaa nykyhinnoilla noin 60 euroa. Yksi harkkokerros oli riittävä ja näytti aluksi kauniilta, kuten Kekkilän turveharkkojen pussin kuvassa.
Tykkään turveharkoista edelleen ja ne ovat kaunis ja ekologinen tapa rajata istutusalueita. Erityisen hyvin ne sopivat rinteessä oleviin kukkapenkkeihin, missä täytyy kukkapenkin sisällä saada multa ja kasvit pysymään paikoillaan. Itse tein harkkoja asetellessani kaksi mokaa, joista haluan muita varoittaa.
- Älä koskaan asettele harkkoja suoraan nurmikolle! Ei riitä, että vähän kaavit pintamaata pois ja tuot hiekkaa, jos nurmikko on harkon toisella puolella. En tiedä, onko mitään tapaa estää nurmikon leviämistä harkkojen päälle. Uskaltaisin suositella niitä rajaamaan istutusalueita hiekkakäytäviltä, mutta en jaksa uskoa, että niillä voi rajata nurmikkoa, en vaikka myyntipakkauksen kuvassa niin on tehty. Jos se jotenkin onnistuu, niin kuulisin siitä mielelläni!
Alla on kuvia omasta kukkapenkistäni kuuden kesän jälkeen. Sammal, nurmikko, rikkaruohot ja perennat kasvavat harkkojen päällä ja reunoilla. Ainoa tapa pitää harkot siisteinä, on leikata niiltä nurmikko käsin. - Älä asettele harkkoja kuljetuspussista suoraan maahan, vaan anna niiden ensin kuivua. Harkot kutistuvat monta senttiä ja kolojen paikkaaminen jälkikäteen on turhaa työtä eikä onnistu kovin hyvin, vaan palaset jäävät irtonaisiksi. Irtopaloja harkkoihin tulee väistämättä muutoinkin vuosien myötä. Itse uskalsin laittaa harkkoja, koska omat lapset olivat tuolloin jo kyllin vanhoja ja ymmärsivät, ettei niiden päällä saa kävellä. Sen sijaan ihan kaupunkialueellakin eläimet kaivavat niihin koloja ja hajoittavat niitä.
Alla olevat kuvat ovat tamperelaispihaltani kuuden kesän jälkeen. Perennapenkki on melko aurinkoisella paikalla. Harkot on tuettu tikuilla maahan ja toisiinsa ja kaikki kasvusto niiden päällä on kasvanut niihin luonnollisesti. Kasvit olen leikannut harkkojen päältä tasan kaksi viikkoa aiemmin, joten nämä kuvat eivät esittele harkkojen kauneutta, vaan muistuttavat, että edellä olevat ohjeeni kannattaa huomioida :) Kauniita ja onnistuneita harkkokuvia löydät esim. em. Facebook-ryhmästä.
 |
| Turveharkkojen päällä kasvaa sammalta ja nurmikkoa. Se pitäisi leikata käsin yhtä usein kuin nurmikkokin ajetaan. |
 |
| Paikotellen harkoissa on nurmikon sijaan joitain muita luonnon kasveja. |
 |
| Yhdeltä puolella harkkojen ja ulkoseinän väliin jää vain pieni hiekkakaistale. Siellä harkoissa kasvaa nurmikon sijaan sammalta ja erilaisia perennoita, joita viereiset kasvit ovat siementäneet. Ne on helppo repiä irti, mutta pistokkaita niistä ei saa, sillä juuria ei saa irti harkkoja rikkomatta. Harkot ovat paikotellen jo varsin rikkinäisiä. Pienet eläimet kaivavat niihin koloja. Nämä isommat vauriot saattavat olla jänisten tekemiä, sillä ne usein lämmittelevät aurinkoisella seinustalla. |
 |
| 1. Tässä kohden on turveharkkoja. Yleensä leikkaan niiltä kasvuston matalaksi kerran kuussa, vaikka se olisi hyvä tehdä lähes viikoittain. 2. Tässä kohdassa on rivi turveharkkoja, jotka ovat peittyneet sormustinkukan taimiin. Toki ne saa siitä helposti nypittyä pois, mutta sitä en vain ole vielä tullut tehneeksi. Etualalla on mm. suikeroalpia ja niiden takana vähän alempana vuorenkilpeä. Tässä harkot ovat siis perennapenkin keskellä, mahdollistamassa sen, että istutusalue voi laskea alemmaksi kohti autotallin luiskaa reunustavan kiveyksen yläreunaa. |
- - - - -
Kekkilän vastaus, lisätty 22.9.2016
Jaoin tämän bloggauksen Kekkilän Facebook-sivulle ja sen luvalla kopioin tähän heidän vastauksen. Mukana on tärkeitä ohjeita etenkin nurmikon rajaamisesta irti harkoista, sillä luontohan täyttää tyhjää tilaa ja yrittäjiä siellä riittää, kuten Kekkilän Mari totesi."Hei Matleena
Turveharkko on luonnollinen rakennusmateriaali ja suuri osa sen viehätystä on ajan kanssa sammaloituva pinta.
Suosta sellaisenaan leikattu ja kuivattu Turveharkko on luonnostaan hapan eivätkä useimpien rikkakasvien siemenet idä sen pinnalla helposti. Puutarhaa kalkittaessa Turveharkkomuuri jätetään väliin, jotta pH-arvo säilyisi matalana. Kalkitus aiheuttaa myös harkkojen nopeampaa haurastumista.
Nurmikkoon rajautuvan turveharkkomuurin kanssa on hyvä varautua estämään tai ainakin hidastamaan nurmiheinien kasvua harkkoihin. Etenkin nurmikat juurtuvat nopeasti harkon pinnalle, ellei niitä estetä esim. maahan upotetulla rajausreunalla tai reunanauhalla. Reunuksen voi upottaa jonkin matkan päähän muurista, ja sen ja muurin väliselle alueelle laittaa esim. hiekkaa tai Koristekiviä. Muurin ja kivipinnan alle on hyvä laittaa katekangasta.
Kun harkot muotoillaan niin, että liityntäsaumat asettuvat tiiviisti toisiaan vasten ja mahdolliset kolot on tilkitty leikkuujätteestä tehdyllä massalla, siitä saa pitkäikäisen ja kestävän. Rakennusohjeet voi kerrata videolta.
Mari, puutarha-asiantuntija"
